30.4. EFLA

Vastaa Viestiin
Helikeiju
Viestit: 7
Liittynyt: 03 Maalis 2018, 16:42

30.4. EFLA

Viesti Kirjoittaja Helikeiju » 29 Huhti 2018, 21:29

Kopilla klo 10 ja lentämään.

Kari
Viestit: 439
Liittynyt: 31 Joulu 2010, 11:19

Re: 30.4. EFLA

Viesti Kirjoittaja Kari » 29 Huhti 2018, 22:03

:D Tulossa myös aamusta.
Hieno päivä tiedossa viimekerralla vaihdettiin köydet ja kaikki nyt kunnossa.
Ilmailuradiot mukaan kellä on.

Helikeiju
Viestit: 7
Liittynyt: 03 Maalis 2018, 16:42

Re: 30.4. EFLA

Viesti Kirjoittaja Helikeiju » 30 Huhti 2018, 22:04

Raportoin tänne, vaikka teillehän nää varmaan on jo tuttua kauraa..

Lensin siis 2 lentoa tänään, vaikka ensin meni mun vuorolla mönkkäristä hihna poikki ja sitten pyörähteli tuulenpoikanen suuntaan sun toiseen. Ei siis ollut kovinkaan tuulinen lentopäivä ja se osaltaan teki mun lennoistakin niin jänniä.

Eka lento oli suorastaan tylsä, päästelin huoletta hinauslinjan loppuun asti mutta eihän sieltä nostoa tullut kuin yhden piippauksen verran puolessavälissä takaisinpäin. Katoin vaan että oon kentän puolella siinä vaiheessa, kun puut alkaa lähestyä, eipä siinä paljoo lennetty. Tohon vielä lisäksi se, etten kääntänyt heti irrotuksen jälkeen myötäiseen, niin enhän mä päässyt edes starttiin takaisin. Myötätuulilasku nollatuulessa kesken paluumatkan.

Muut oli jääneet aiemmin hyvin ilmaan ja keikutelleet siellä pitkän aikaa, enhämmä osannu ku pelätä sitä etten pääsekään alas :lol: sitten käykin noin :D

Sitten vähä juoksin nollatuulistarttia polvillanikin, kun ei jalassa riitä mitta ja nopeus juosta. Tämmöselle tappijalalle tuttu homma ja uus yritys.

Ilmaan päästiin kovasti juosten, taas hinauslinja loppuun asti ja siellä matkalla keikutteli vähän siipikin jo. Toinen käsi irti jarrulta, laukaisin narun ja siinä keikutti sen verran, että vapaana ollut jarru ei ollut heti napattavissa takaisin käteen. Sain luullakseni juuri samaan aikaan jarrukahvan käteen, kun siipi tuli eteen, ruttasi käsittääkseni (lähes) koko etureunan (kuka näki, näkikö kukaan?) koska mitään spinniä ei tullut, kuului vain FLOFFF ja ehdin nähdä kun siipi tuli sisään. Hetkeen ei kumpaankaan jarruun tuntunut mitään, mutta nappasin molemmista jarruista paineet siipeen ja se pamahti saman tien auki.
Oli pakko huutaa aika samperin pitkään "wooohooo" ja tutisuttaa punttia sitten vasta maassa. Ai saatana.

Oma moka kumminkin, ylätuulikin oli olematon joten ei ihme jos noin isosta heilurista ruttaa. Koskaan ei oo toi koulusiipi rutannut isostakaan heilurista, joten luotin liikaa myös siipeen. Se hetki, kun siipi ylitti kriittisen rajan, meni ohi sitä jarrua tavoitellessa. Toisaalta en mennyt paniikkiin tai tehnyt pikana tyhmiä niiden jarrujenkaan kanssa.
Myötätuuleen kääntäessä en voinu aatella muuta ku että pahempaa tuskin saattaa enää tässä höykytyksessä käydä :mrgreen:

Ei käynytkään... onhan se jännää, kun tummahkopohjaisia pilviä on siellätäällä enkä tiedä onko se nyt ihan jees jos niiden alla vario piippaa. Startin päällä ollessa haki vain lisää nostoa, olin taas 10min ilmassa joka tuntui ikuisuudelta. Sen verran jännitti että kun löysin keskeltä kenttää pilvettömän kohdan, jossa vario oli vaiti, suuntailin sinne. Tuulipussista näin että pääsen siihen varjoliitobaanalle sopivasti vastatuulilaskuun.

Ruusupussi oli mukana ja ennenku aloin pakata niin hetken aikaa kyllä tutisi puntti ja koko tyttö!
Ihana Asikainen saapui noutamaan aloittelevan matkalentäjän. Saatoin ehkä roikkua liiaksi kiitotien päällä ilmatilassa, mutta on tosiaan vähän näköjään haussa toi miten kovaa uskallan siipeä käskyttää, jos sitä jo valmiiksi ilma riepottaa. Eikä mitään hajua vielä siitä, missä on nostoa.

Vaikka onkin jännää, niin ei tää silti ihan kauheimmalla mahdollisella tavalla etene tää mun ura. Ehkä vähän jopa olen ylpeä mutta nyt saatte sit muut kommentoida kans ;)

Vastaa Viestiin